Larvae - Fashion Victim (CD)

Ad Noiseam, 2003

Larvaen vuoden takainen debyyttialbumi Fashion Victim oli mennyt ohi lähinnä olan kohautuksella. Vasta tämän vuotinen iskevä keikka Maschinenfestissä avasi silmät tajuamaan mitä oli tullut liian vähälle huomiolle jätettyä. Vaikka musiikki ei levyltä ehkä aivan yhtä kovaa iskekään, on se kuitenkin omassa genressään varsin onnistunut julkaisu.

Periaatteessa kappaleet rakentuvat kahdesta varsin erillisestä osasta: etualalla olevista tarkoista rummuista ja massiivisesta bassosta, sekä syvällä taustalla vähäeleisesti kehittyvästä, mutta rikkaasta, lähinnä synteettisestä sirinästä tai elokuvamaisista jousista koostuvasta äänimaailmasta. Tunnelma on kauttaaltaan vähintäänkin hämyisä ja erittäin ”savuinen”, hetkittäin jopa huumehoureinen. Hitaammissa kappaleissa rytmien rakenne lainaillaan dub- ja trip-hop -rytmeistä, kun taas nopeammissa teoksissa meno on selvästi rumpubassoon kallellaan. Scorn on mestari tällä alueella, mutta tähän pioneeriin verrattuna Larvaen soundi lämpimämpi ja moniulotteisempi, sekä tempo nopeampi ja vaihtelevampi. Lähempi vertailukohta löytyy vaikka Ad Noiseamille levyttävästä Horchatasta. Dark hopin tai illbientin leima leijuu ilmassa, muttei missään stereotyyppisessä mielessä.

Vaikka osassa kappaleista, kuten I Owe Youssa tai Redline Versionissa, on tempoa tanssittavaksi asti, Larvae tuntuu olevan parhaimmillaan keskitempoisten kappaleiden kanssa, joissa äänimaailmalle annetaan sen tarvitsema aika kehittyä. Esim. tunnistamattomiksi leikeltyjä puhesampleja hyödyntävät Refuse tai Tonystark ovat erittäin tyylikkäitä teoksia, joiden tahdissa jaksaa päätään toistuvasti nyökytellä. Sen sijaan nopeammat teokset tuntuvat hieman hätäisiltä eivätkä saavuta samaa tunnelmallista intensiivisyyttä. I Owe Youn latistavat erityisesti tyhjänpäiväisen heleät idm-melodiat, jotka eivät vain istu kokonaisuuteen. Sama koituu kohtaloksi myös Philistinelle, mutta näitä kahta kappaletta enempää ei niitä onneksi kuulla. Parhaiten nopeista kappaleista tuntuu toimivan tasapainoinen Crazyeye, joka on samalla myös soundeiltaan särjetyin teos. Siinä yhdistyvät taitavalla tavalla monipuolinen rumpuohjelmointi ja viimeiseen asti hiottu vaihteleva äänimaailma.

Fashion Victim on A-luokan tummasävyistä, mutta energistä tunnelmamusiikkia, joka passiivisesti kuunneltuna yllättää toistuvasti hienoilla hetkillään ja tunnelmallamaan. Teknisesti kaikki on erittäin viimeisteltyä. Levyltä puuttuvat kuitenkin yksittäiset hitit tai kohokohdat ja aktiivisesti kuunneltuna kokonaisuus on lievästi tasapaksu. Livenä kantaaottavat taustavideot loivat kappaleille selkeät identiteetit, jotka levyltä kuunneltuna puuttuvat. Kyseessä ei ole vielä Larvaen mestariteos, mutta useasti se on tuntuvat soittimesta tällaisenakin löytyvän.

---
-vtl