Individual - 180 Bullets per Man (CD)

Ant-Zen, 2004

Individual, Silk Saw-duon toisen puolikkaan Marc Medean sooloprojekti debytoi aiemmin Ant-Zenin julkaisemalla Daruma-kokoelmalla. Nyt vuorossa on projektin ensimmäinen julkaisu, täysimittainen CD joka kantaa nimeä 180 Bullets per Man.

Levyn kantava ajatus selviää jo nimestä, eli tiedossa on kokoelma biisejä, joiden ensimmäinen yhdistävä tekijä on niiden tempo: tasaiset 180bpm. Levyn takakannessa (söpön kivääriä pitelevän varjokuvapupun lisäksi) oleva raitalista lupailee varsin militaristista kokemusta sellaisilla biisinnimillä kuten Military Circus, Paths of Glory ja Battlenaut. Tiukan "univormuja, kuria ja marssirumpuja"-ohjelman sijaan luvassa on kuitenkin jotain hyvin kylmää ja teollista, mutta myös teknoidia.

Oikeastaan jokaista levyn raitaa voi kuvailla samoin sanoin, sillä ne kaikki ovat minimalistisia monista pienistä äänistä koostuvia, paljon looppaavia, hypnoottisia teoksia, joihin vaihtelua luodaan tuomalla perusrakenteeseen uusia ääniä ja poistamalla aiempia. Biisit siis etenevät hyvin hitaasti ja toistoa tehokeinona käyttäen, vaikka niiden alku ja loppu peräkkäin kuunneltuna saattavatkin kuulostaa aivan kuin eri teoksista otetuilta.

Jokaisen biisin päärakennusaineisiin kuuluvat diskanttiset huminaäänet, hihatit (säröllä ja ilman), pyyhkivät syntetisaattoriäänet sekä yleensä varsin pehmeät bassorummut. Vaikka varsin suuri osa teoksissa käytetyistä äänistä vaikuttaa olevan alun perin joko rummuista tai rumpukoneista kotoisin, on niiden muodostamia rakenteita vaikea kutsua varsinaisesti rumpukompeiksi. Enemmänkin jokainen biisissä oleva ääni on vain yksi pieni osa kokonaisuutta, joka toistuvuutensa takia vain sattuu kuulostamaan rytmiseltä. Tämä voi kuulostaa oudolta selitettynä, mutten ihmettele, sillä en oikeastaan ole kuullut mitään aivan tällaista aiemmin.

Biisejä tuntuvat ohjaavan pääosin ääniä ulosantavat LFO:t, jotka luovat niihin niiden omituisen, kiertävän soundin. Vaikutelmaa vahvistaa äänten voimakkuuden ja filtteröinnin muuttuminen hitaasti ja liukuvasti. Yllättävät muutokset ovat levyllä äärimmäisen harvinaisia.

180 Bullets per Man on parhaimmillaan äärimmäisen mielenkiintoinen kokemus, jonka kiehtovan hitaasti muokkautuvaa äänimaailmaa seuraa pikkutarkasti jokaisesta pienestä muutoksesta nauttien. Tämä tosin vaatii kärsivällisyyttä ja sopivan mielentilan, sillä huonompina hetkinä levyn itseääntoistavuus tuntuu todella rasittavalta.

Tuotantopuolella levyssä ei ole mitään vikaa. Masterointi on Metarc-studion tyypilliseen tapaan laadukasta ja ääni kirkas. Oikeastaan mieleen tulee kysymys, miksei tätä teosta masteroitu yhtenä pitkänä raitana, sillä koko levy voisi oikeastaan olla vain yksi pitkä biisi.

180 Bullets per Mania on oikeastaan vaikea suositella kenellekään muille kuin hyvin kokeilunhaluisille. En nimittäin ihmettelisi laisinkaan jos tämä ei jollekin sen hankkineelle aukea laisinkaan. Oma alkureaktionikin oli äärimmäisen negatiivinen, tosin ehkä siksi että odotin jotain muuta. Yhteenvetona kyseessä on siis levy, josta on hankala pitää, mutta joka silti tarjoaa varsin ainutlaatuisen elämyksen oikealla hetkellä kuunneltuna.

---
-Scinet