Manifold Records, 2004
Brittiläisen Sleep Research Facilityn tuore albumi Dead Weather Machine lukeutuu vuoden mielenkiintoisimpiin julkaisuihin ainakin sen sisällön rakentamiseen käytettyjen äänien lähteen osalta. Suurin osa levyllä kuulluista äänistä on nimittäin nauhoitettu artistin asunnossa olleesta epäkuntoisesta, minä hetkenä tahansa hajoavalta kuulostavasta ilmastointilaitteesta. Näistä nauhoituksista on sitten koostettu seitsenraitainen albumi pehmeää dark ambientia.
Dead Weather Machine on levy jolla kevyet, ilmavat huminaäänet paiskaavat kättä matalien, jykevien bassojen kanssa, luoden yhdessä tunnelman siitä kuin kuuntelisi jonkin jättimäisen, orgaanisen koneen hidasta työskentelyä. Hienona pikku yksityiskohtana käytetyn äänilähteen rikkonaisuus välittyy myös kuulijalle äänimaiseman pätkiessä välillä epäkuntoisen oloisesti. Jonkinasteisena yllätyksenä levyn tyylin huomioonottaen löytyy muutamalta sen raidalta myös rytmejä, tosin hyvin minimalistisia, pehmeitä ja bassovoittoisia sellaisia.
Tämä albumi ei missään nimessä ole aktiivikuuntelumateriaalia, ellei halua vain istua tai maata paikallaan silmät kiinni kuunnellen hitaasti muuttuvia äänimaisemia keskittyneesti. Taustamusiikiksi se sen sijaan sopii täydellisesti lähes mihin tahansa tilanteeseen. Toisin kuin yleensä dark ambient-julkaisujen kanssa, ei tämä teos kuulosta laisinkaan uhkaavalta. Avaralta, kylmältä ja kiehtovalta kylläkin, sekä myös omituisella tavalla rauhoittavalta.
Miksaus ja tuotanto mukaan laskettuna Sleep Research Facilityn uutukainen on hyvin korkealaatuinen kokonaisuus. Suosittelisin tätä levyä kenelle tahansa ambient-musiikin ystävälle varauksetta. Dead Weather Machine nimittäin on yksi niistä harvoista albumeista, joiden kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.
---
-Scinet